perjantai 27. heinäkuuta 2018

Dollytex, Polar nukke vai Artic doll?


Tälläiset aarteet olen ostanut jo viikkoja sitten.
On unohtanut kuvaaminen.

Puinen kissa sopii täydellisesti lasisten viereen verannalle. Oli "kallis" (7e) minun yleisiin ostoksiin nähden, mutta niin ihana etten voinut olla ostamatta. 

Vanhasta ryijystä tulee aikanaan laukku ja kasvivärjäys kirja on oppimista varten. Maksoivat yhteensä euron.

Suurin löytö on kuitenkin Lapin nukke. Oula. 


Oula on kotimainen nukke, Dolly texin alkuja oleva malli.
Olen kotimaisia nukkeja pelastanut, kun olen sopivaan hintaan löytänyt ja kunto on ollut edes kohtalainen.
Oula on uudempaa tuotantoa ja hyvässä kunnossa.
Maksoin vitosen, koska jalka oli irti. Onnistuin kuitenkin lonkkaleikkauksessa ja jalka on taas paikallaan.

Minulta löytyy 1960-luvun Taina-nukke, pienempi Oula lapin asussa  ja nyt tämä isompi Oula.
Vanhemmissa nukeissa on niskassa tai alaselässä Dollytex-leima. Oulalla ei ole, mutta Tainalla on.
Taina vaihtaa asua aina vuoden aikojen mukaan ja tässä on tätini Tainalle tekemä kesä-asu.
Tainaa on ruskea ja sinisilmäisenä.



 Dollytex Oy perustettiin Vihdin kirkonkylään vuonna 1952. Se aloitti toimintansa monialaisesti erilaisten nahka- muovi- ja tekstiilitarvikkeiden sekä lelujen ja lelutarvikkeiden valmistuksen, myynnin, tuonnin ja viennin parissa. Yrityksen perustaja, Antti Halonen, osti ensimmäiset nukkemuotit Englannista.

Dollytex valmisti kymmeniä eri nukkemalleja, ja kaikkiaan heillä oli yhteensä noin 200 lelumallia tuotannossa. Nukkien jäsenet liikkuivat, ja pää oli kääntyvä. Nukkeja oli liikkuvilla silmillä tai ilman, maalatuilla hiuksilla tai peruukeilla, ja joissakin vauvanukeissa oli ääntelyominaisuus. Lapsenomaisuus oli nukeissa huipussaan: pienet huulet olivat törröllään, ripset pitkät, silmät suuret ja posket isot ja punottavat. Koska kalliit muotit hankittiin ulkomailta, olivat Dollytexin lelut yhtäältä hyvin kansainvälisiä ja maailman muodin mukaisia, mutta toisaalta käsityönä tehty hiusten asettelu, kiharrus ja kampaus, nukkien maalaus, ja varsinkin vaatetus antoivat valmistajalle mahdollisuutta erottautua kilpakumppaneistaan. Tärkeänä osana Dollytexin markkinoinnissa oli suomalaisvalmisteisuuden lisäksi se, että Dolly-nukkeja saattoi myös korjata, joko tuomalla ne Dolly-Aittaan, tai sitten ostamalla varaosia ja kokoamalla itse.

Ulkomaisen tuotannon tuonti kuitenkin valtasi Suomen lelumarkkinoita 1970-luvun kuluessa. Hong Kong ja Itä-Saksa valtasivat nopeasti Suomen myynnistä ison osan, ja 70-luvun lopussa ainoastaan yksi kymmenestä myydystä nukesta oli kotimainen. Nukkevalmistuksen kannattavuus laski, ja Dollytexin nukkemallisto ja -tuotanto myytiin Rovaniemeen Polarnukke Oy:lle vuonna 1976.


Vuosina 1986-1997 yritys toimi nimellä Napapiirin Muovi. Nykyiselle omistajalleen tehdas tuli vuonna 1998 aloittaen nimellä Arctic Plast Oy. Nyt nukketehdas ja matkamuistovalmistamo toimivat omistajansa nimellä T:mi Erkki Juopperi, jonka tuotteet myydään nimellä Arctic Doll. Arktisia nukkeja valmistetaan Suomen ainossa toimivassa nukketehtaassa.

Erkki Juopperin uranvaihdos autokuskista nukketehtailijaksi lähti yhdestä kuormasta porontaljoja vuonna 1986. Matkamuistoja valmistanut ja porontaljat kotiinsa tilannut Tauno Mäntyniemi pyysi  Juopperia jäämään avuksi ison poronkarvapeikkotilauksen tekemisessä. Käsityöläisyys vei mukanaan kerralla. Lapin nukkeja varten Juopperi osti nukenrunkoja Napapiirin Muovi Ky:ltä, ja kun tehdasta uhkasi sulkeminen vuonna 1997, hankki Juopperi sen muotit ja koneet omistukseensa. Suomalaista nukketehdasperinnettä ei hänen mielestään saanut päästää katkeamaan. Päätös oli hyvä, sillä Arctic Dolleja ja sen edeltäjiä on näihin päiviin saakka myyty maailmalle miljoonia kappaleita.


Sellainen on Oulan tarina. Oula siis Polarnukke tai jopa Erkki Juopperin luoma nukke.
Kauniita ja ennenkaikkea suomalaisia.

Onko sinulla ollut lapsuudessa Taina tai joku muu nukke?

12 kommenttia:

  1. Ihania löytöjä♥ Minä muistelin että meillä olisi ollut juuri tuollainen Oula-lapin nukke kun ollaan oltu siskojen kanssa pieniä, pitääkin äidiltä vielä kysyä:) Aurinkoista viikonloppua💕🌞

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä ihana löytö on tämä Oula. Minä lapsena aina ihailin serkkuni Taina-nukkea ja nyt minulla on oma ja olen niin onnellinen.

      Poista
  2. Ihania löytöjä etenkin tuo Oula nukke. Hyvää viikonloppua.💕

    VastaaPoista
  3. Ihania löytöjä. Kyllä sieltä joskus löytää mieluisia aarteita. Mukavaa viikonloppua Sinulle

    VastaaPoista
  4. Tämäpäs olikin mielenkiintoinen postaus. Minulla on kotona Taina-niminen nukke 60-luvulta. Minun täytyy kaivaa se esille, että löytyykö siitä jotain leimaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luulin aina aiemmin, että jos ei ole leimaa niin ei ole kotimainen, mutta ei se niin menekään. Taina-nukke on todella ihana minusta muodoiltaan, oikein nukkemainen.

      Poista
  5. Pikkusiskolla oli Dollytexin nukke. Muistaakseni sai sen joltakin tutulta, joka oli Dollydexillä töissä :)Asuimme silloin Karkkilassa. En tiedä mitä "merkkiä" se oli, mutta sisko antoi sen nimeksi Jaana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dollytexillä oli nimetty nukkeja ihan nimillä. Eli Taina-nukke on luetteloissakin nimellä Taina-nukke. Noita samoja malleja on tehty aika monta vuotta, mutta olikohan malleja yli 200. Että on sekaan mahtunut Jaanaa ja Tainaa ;)

      Poista

Ilahduta minua kommentillasi!

Saattokotiin hartiahuivi numero kolme ja sukat.

Lankana kaikki vihertävä akryyli mitä minulla oli. Minusta tuli ihan kiva. Reunaan tein virkkauksen, niin sitoo hiukan huivia ns. yh...