maanantai 15. huhtikuuta 2019

Ilo pintaan, vaikka syvän märkänis...

Sanonta jonka varmasti jokainen on joskus kuullut.

Minä allekirjoitan tuon lauseen, kun kyse ei ole esim. masennuksesta.

Joskus täytyy potkia itseään eteenpäin, vaikka kuinka mieli käskisi painautua sänkyyn ja unohtaa koko maailma.

Olen märehtinyt äidin asioita pari viikkoa. 
Käynyt taistelua sisälläni. Ollut Hamlet joka pohtii, että ollako vaiko eikö olla.

Olen märehtijä, joka pohtii ja pohtii.
Kokee tekevänsä oikein, mutta seuraavassa hetkessä syyttää itseään tekemisistään.

Keskustelu kotipalvelun ja lääkärin kanssa sai minut tajuamaan tärkeitä pointteja.

En voi muuttaa toista ihmistä, en voi auttaa väkisin.

Jos jotain tapahtuu se ei ole minun vikani.

Olen ilmoittanut asiat eteenpäin ja nyt voin pestä käteni.

Tiedän ettei äitini anna tätä ikinä anteeksi, ei ikinä enää tule pyytämään apuani, mutta sille minä en voi mitään.

Halusin vain auttaa. Auttaa niin, että hän pärjää kotona. Tehdä vain ne pienet muutokset kotona. En ole häntä ollut viemässä pois kotoa, päinvastoin.

Nyt annan asian olla.

Viime viikolla kyselin viestillä viikonlopun pesuista ja siskoni ei edes vastannut minulle, joten olkoot.

Elän omaa elämääni ja siihen ei kuulu enää siskoni eikä äitini.
Olen polttanut siipeni niin monta kertaa näitten kahden kanssa etten polta enää.

Muistan ikuisesti äitini ilkeät sanat:

"Rouva saa syömään kultaisella lusikalla, kultaista vasikkaa kultaiseen kotiinsa."

niin menen ja pysyn kanssa kultaisen perheeni ympäröimänä.
Onneksi minulla on heidät.

Nyt pompin jo liian pitkälle, se ilo mikä minun piti tulla kertomaan oli JORRIINI.

Löysin pitkästä aikaa daalian mukuloita meidän kaupassta.



Muistan aina miten mummoni puhui jorriineista ja niitä innolla kasvatti.
Nyt on minullakin oma jorriini ja ehkäpä löydän näitä jostain lisää.
Tänään laitoin multaan ja odotan kukkaloistoa ja tuumaan

Ilo pintaan, vaekka syvän märkänis...


9 kommenttia:

  1. Just niin!!!
    Sinulla oma kultainen elämä/perheesi!!
    Ihania nuo daaliat ,tykkään ovat minun (pionit)
    ..samanmoisia multa/juurakko hommia täällä tehhään:=)
    Ihana kevät!
    Oikein ihanaa pääsiäis-viikkoa!
    sinulle Tanja-ystäväni:)

    VastaaPoista
  2. Näin sen ymmärrän myös.Ihanaista pääsiäisen aikaa.

    VastaaPoista
  3. Asia on juuri noin miten kirjoitit!

    VastaaPoista
  4. Voimia ja iloa sinulle, kaunista kevättä, auringon lämpöä!

    VastaaPoista
  5. Voihan joriinin juuret! Sen miäkii olen kuullu :)
    Asiat on juurikin noin, niin kun sanoit. LÄhiomaisen ollessa kyseessä, asioita on vaan paljon vaikeampi hyväksyä, kuin muiden kohdalla. Tunnesiteet onvat liian vahvat.

    VastaaPoista
  6. On aina harmillista, jos välit katkeaa, etenkin kun kyseessä on lähisukulaiset. Mutta harmillisempaa on, jos antaa huonon ihmissuhteen kuluttaa itsensä puhki. Hienoa, että olet päättänyt elää omaa elämääsi niiden ihmisten parissa, joiden kanssa on hyvä olla. <3 Daaliat on upeita, toivottavasti sinun daaliasi kasvaa ilahduttamaan sinua. Suloista pääsiäisen aikaa! <3

    VastaaPoista
  7. Oikein Ihanaa ja Aurinkoista Pääsiäistä!!
    Tanja ,sinulle ja perheellesi!!

    VastaaPoista
  8. Minä en ole ikinä joutunut hoitamaan omia vanhempiani, mutta ymmärrän silti sinua.
    Jäänpä seuraamaan blogiasi ja liityin lukijaksikin.
    Tuleppas sinäkin käymään kylässä aurinkokujalle.
    Aurinkoista ja keväistä alkanutta viikkoa sulle.

    VastaaPoista
  9. Ikävä oli kuulla että olet tuollaiseen tilanteeseen joutunut..Voimia kovasti sinulle ja lämpöinen halaus❤

    VastaaPoista

Ilahduta minua kommentillasi!

Saattokotiin hartiahuivi numero kolme ja sukat.

Lankana kaikki vihertävä akryyli mitä minulla oli. Minusta tuli ihan kiva. Reunaan tein virkkauksen, niin sitoo hiukan huivia ns. yh...