perjantai 16. marraskuuta 2018

Hukun!

Marraskuussa ei tullut yhtään blogikirjoitusta. 
Elämä on ollut kamalaa.
Äiti joutui  kuun alussa sairaalaan verenmyrkytyksen takia. On jo kotiutunut.
Todettiin sydämen vajaatoiminta. Tutkimuksia tehdään luustosyövän osalta.
Vakavia sairauksia, mutta pahinta on riitely.

Minua syytetään asioista joihin en voi vaikuttaa.
Ei ole minun syyni, jos äiti ei suostu lähtemään lääkäriin. Lääkärin käskee minun soittaa ambulanssin ja pyytää myös poliisin virka-apua.

Olen täysin turta ja neuvoton.
Kaulaani myöten suossa. Happi loppuu.
Päivät menee ahdistuksen kanssa ja nukkuen.

En avaa tätä enempää, koska olen blogia aloittaessani päättänyt etten surkuttele täällä elämääni.
Haluan pitää blogini positiivisena.

Minulle voi laittaa meiliä.

annitanninelamaa @ gmail. com
(välit pois)

Kyllä minä vielä nousen tästä suosta, mutta milloin sitä en osaa sanoa.

11 kommenttia:

  1. Hei! Onpa raskasta luettavaa! Ei tietenkään äitisi sairastuminen ole sinun syytäsi! Jos syöpä on takana se altistaa muille sairauksille. Yritä ulkoilla vaikka nyt harmaata onkin.Laita jouluvalot.Kyllä sieltä nouset. Olet nyt siellä pimeän kaivon pohjalla. Mutta kun katsot ylös niin eräänä voit ehkä nähdä pienen valon kajastuksen?

    VastaaPoista
  2. Voi, miten ikävää! Kuinka tuollaisesta voidaan syyllistää!
    Hyvä, kun olet päättänyt selviytyä kaikesta. Voimia arjen keskelle!

    VastaaPoista
  3. Tsemppiä ja voimahali Tanja <3

    VastaaPoista
  4. Läheisen sairastaminen on todella raskasta! Voimia sinulle ja muista että voit sysätä vastuuta viranomaisille !

    VastaaPoista
  5. Paljon voimia sinulle Tanja... lempeää viikonloppua<3

    VastaaPoista
  6. Hyvä ,kun olet päättänyt ....selviytyä!!,,,ja sinähän selviydyt!!
    paljon voimia,oman perheesi tukea,sitä sinä tarvitset!!
    Levollista viikonloppua!Tanja!!

    VastaaPoista
  7. Onpa sinulla raskas aika menossa. Voimahaleja sinulle.

    VastaaPoista
  8. Elät todella rankkoja aikoja nyt. Toivottavasti saat lääkärit ym. ymmärtämään, että äitisi ei sinne lääkäriin ole halunnut lähteä. Niin kauan kuin hän on oikeustoimikelpoinen, ei kukaan voi lääkäriin pakottaa, ei edes oma lapsi. Jos ei halua hoitoa sairauksiinsa, se on oma valinta. Eri asia on sitten se, että jos ei olekaan enää täydessä ymmärryksessä; silloin olisi varmaankin hyvä saada tällainen ihminen holhouksen alle. Mutta vaikeita asioita nämä ovat. Älä kuitenkaan kanna syyllisyyttä, koska parhaasi olet varmasti yrittänyt äitisi kanssa. Kenenkään voimat eivät loputtomiin riitä, jos läheiset päättävät heittäytyä hankaliksi. Kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
  9. Aika sanattomaksi vetää kuulumisiasi lukea. Toivotan vaan jaksamista ja onnenkantamoisia, että asiat järjestyisivät.

    VastaaPoista
  10. Raskasta on varmasti:( Voimia ja halauksia sinulle♥

    VastaaPoista

Ilahduta minua kommentillasi!

Hukun!

Marraskuussa ei tullut yhtään blogikirjoitusta.  Elämä on ollut kamalaa. Äiti joutui  kuun alussa sairaalaan verenmyrkytyksen takia.  O...